maanantai 6. joulukuuta 2010

Verstasprojekti - osa I

Asumiskäytössä oleva talo muuttuu pikkuhiljaa verstaaksi. Paljon on työtä.
Keittiön ikkuna oli peitetty kaapeilla. Me haluttiin se esiin - siitä paistaa ilta-aurinko kauniisti sisään.

















Eilen tyhjennettiin kaikki tulipesät. Keittiöstä löytyikin ylläri.
Uunin pesä oli tungettu täyteen kertakäyttölautasia ja maitotölkkejä.
Uh mikä haju!
Päätettiin laittaa nuotio päälle. No - ei pelkistä maitotölkeistä ihan tällaista nuotiota tullut.
















Minä laitoin ikkunaan pahvisuojan että edes jossakin lämmin ois...































Eihän tämä nätti ole, mutta ajaa sen asian, että kun lasikuistille tupruttaa tuulta ja vähän luntakin, viima ei pääse ihan suoraan puhaltamaan vintille.
Sitten kun kuisti on kunnostettu, teen tämän virityksen paikalle sopivan taulun.





















Seuraavaksi eteinen - kaikki kamalat tapettikerrokset seinistä pois ja ihanat raakalautaseinät esiin.
Kamala muovimatto sai myös lähtöpassit.

Verstaalleni tullaan punaista lautalattiaa pitkin!





































Yllä oleva kuva antaa osviittaa siitä, mitä verstaani tunnelmalta haluan - vanhaa, rosoista ja ronskia, mukaan pikkaisen myös modernia ja vähän luksustakin, jossakin yllättävissä paikoissa.
Sitten pitää tietysti myös työkalujen ja tarvikkeiden mahtua joukkoon.
















Palataan - nyt keskityn linnan juhliin ja kauniiden pukujen kankaisiin!

2 kommenttia:

Salomea kirjoitti...

Kaunista kädenjälkeä on verhoilusi. Viimeistely on hivelee silmääni. Tutulta näyttää tuo pönttöuuni minulla on projekti vanhassa talossa taitaa olla jotain esillä melkein unohdetusssa puutarhablogissani Olematon puutarha.

Kyllä tuossa verstaassa kelpaa. Onnea verstaalle.

Terhi kirjoitti...

Kiitos Salomea kommentistasi.
Kyllä tulevassa verstaassa on töitä. Mutta lohdutan itseäni sillä, että siihen ei ole tulossa kauneushoitolaa vaan verstas, missä heinät pöllyää ja kompura huutaa. Ei tarvitse niin fiiniä ollakkaan.

Oikein mukavaa Joulun odostusta sinulle!

-Terhi