Alkusyksyn tervehdys!

Töitä on tehty ja paljon! On remontoitu ja verhoiltu. Rokokookalusto valmistui alkukesästä kaiken muun härdellin keskellä. Kuvat eivät ole hyviä, mutta kyllä näistä aavistuksen saa.

Verstaalla on hyörinä käynyt. Se alkaa olla kuosissa - pientä viilausta vielä. Olen tehnyt sillä jo töitäkin, siis verhoillut! Työkalut ja kaikki muu etsivät tietenkin vielä paikkaansa, mutta näen jo nyt, että se on toimiva.

Kuisti on vähän alastoman oloinen. Minulla oli siinä kauniit tuolit, mutta ensimmäinen asiakas kuka tuli sisälle, osti ne. Ovathan nämäkin tuolit kauniita, mutta verhoilematta.

Meneillään oleva työ. Mukavan kevyt....

Näistä säkkikankaista teen tauluja verstaan seinille (tosin en kyllä taida pilata niitä kehyksillä, täytyy keksiä muuta, tai sitten ei mitään).
Säkkikankaat on purettu alla olevasta sohvasta.

Tästä puretusta Singeristä on vielä vaikka mihin...

Kun aurinko laskee, sytytetään lyhdyt!

Verstaan puutarha

Olen koukussa verstaan puutarhaan! Se ei ole hieno eikä siellä todennäköisesti kasva mitään ihmeellistä, mutta meitä kiehtoo se, että se on vanha puutarha. Ja ne omenapuut! Niitä ei ole hoidettu moneen kymmeneen vuoteen, ja tänä vuonna hoidettiin. Jännitettiin, kuinka käy: ottavatko nokkiinsa vai tykkäävätkö. No,
Niissä on lehdet!
Niissä on nuput!
Todennäköisesti niihin tulee omenoitakin!

Nuppuihin asti ollaan seurailtu tilannetta: saunan jälkeen ohjelmassa on iltakävely verstaan puutarhaan, siellä sitten ihastellaan kasvun ihmettä.
On siellä tullut vastaan muutakin kuin kasvun ihmettä.

Voimme kuvitella, mitkä puitteet hoitamaton, rehevä ja vanha puutarha antaa tällaisille leikeille. Tästä kun aurinko on laskenut, äidit pelkää :) ja pienet pojanvintiöt, tytötkin, ovat nauttineet leikeistä ja kesästä täysillä!

Oman puutarhan norjanangervot keimailevat meille!

Nautitaan auringonvalosta joka ei todellakaan häpeä olemassaoloaan!

Talviunilta pois!

Mihin tämä aika menee! Juuri loin lunta ranteet väärinä ja mietin, mihin sen kaiken laitan. Ja nyt omenapuut puhkeaa kukkaan! Eipä aikaakaan, kun mietin, mihin laitan kaikki omenat!

No, paljon on tehty ja nähty sitten lumimassojen ja paljon tehdään ennen omenoita:

Helmikuussa oltiin Kazakhstanissa. Unohtumaton matka! Pääsin osallistumaan avecina mieheni työmatkalle Aasian maiden olympialaisiin.  Eipä ole sellaista matkaa meikäläisellä ennen ollut ja luulen, että ei tulekkaan. Meitä kohdeltiin kuin kuninkaallisia! Olimme Kazakhstanin naisten jääkiekon maajoukkueen vieraina. Kaiken kaikkiaan Kazakhstanissa ihmiset olivat ystävällisiä, luonto upea (mitä sitten onkaan kesällä), ruoka maukasta ja nähtävyydet ja ostosmahdollisuudet tietenkin paikoillaan! Suosittelen paikkaa lämpimästi. Itse ajattelimme ehkä mennä kesällä, tai ensi talvena laskettelemaan.

Kaikkea muutakin on tehty: olen saanut opintoni tällä erää päätökseen ja valmistunut, verhoilutöitä on ollut mukavasti ja varsinaista palkkatyötäni olen tehnyt innolla - parhaillaan on menossa mielenkiintoinen, iso koulutusprojekti.

Seuraava projekti on tuleva verstaani. Siellä on piha saatu suht koht kuntoon ja seuraavaksi mennään sisälle.
Siellä ei tarvitse kuin pestä kaikki katosta lattiaan. Sitten voikin ruveta vielä vähän purkamaan, kittaamaan, hiomaan, maalaamaan, tapetoimaan, pesemään ikkunoita, siivoamaan, sisustamaan ja kaiken huipuksi: muuttamaan kotiverstas sinne, omalle paikalleen! Tällä välin on tietenkin ruoho kasvanut verstaan  JA kodin puutarhoissa niin, että se pitää ajaa....

Toivottavasti ihana, rakas, korvaamaton aviomieheni/kokki-/remontti-/talonmieheni kestää tämän kaiken :)

Ollaan me vedetty lonkkaakin oikein olan takaa. Edellä mainittu avustajani täytti 50 v. kevättalvella ja sitä juhlittiin luxustasoisesti Dominikaanisessa (ilmoitin haluavani saman kohtelun sitten muutaman vuoden päästä).

Tästä asetelmasta on kaiken kaikkiaan hyvä lähteä kohti tulevaa kesää!!

Remonttikuulumisiin!

2011 lähtölaskenta on alkanut!

Uuden vuoden vaihde ja alku on ollut sopivassa suhteessa lepäilyä ja töitä.
Välipäivinä vedettiin hieman lonkkaa ja sitten jatkoin työn alla olevaa rokokookalustoa.
Kalustossa on kaksi tuolia ja sohva. Aloitin tuoleista. Sohva odottaa purettuna UUDESSA verstaassani!
(Kylläpä tuntui hyvältä kirjoittaa tuo!)

Tuolit ovat nyt istuimien liinauskangasta vailla.

Tänään myös ulkoiltiin ihanalla Lohjanjärven jäällä. Käytiin katsomassa kitebordareita ja juoksutettiin  meidän sohvaperunaa....

Mekin saatiin punaiset posket.
Nautitaan ihanasta talvestamme!

Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle 2011!

Nyt alkaa tämäkin vuosi olla pikkuhiljaa verhoiltu ja on aika rauhoittua joulun viettoon.
Toivotan Teille ja läheisillenne oikein
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011!

Kiireinen sunnuntai

Pitäisikö sunnuntain olla lepopäivä?
No eipä ollut. Mukava päivä, mutta ei lepoa.

Aamulla tehtiin lumitöitä ja sitten (taas) opeteltiin verstaan puuhellan käyttöä.
Ei meinata millään saada hellaa vetämään - tai siis joskus vetää ja joskus ei (vastaisuudessa olisi kiva tietää sen aikataulu).
Mikä ihmeen kikka meiltä on jäänyt huomaamatta?

Mutta nyt, katsokaa - kylläpäs piipusta nousee nätti savu!
Tänään savua tuli piipusta enemmän kuin avonaisista ikkunoista ja ovista!
Tämä on paljon mutkikkaampaa kuin ensin ajateltiin...

Hella jäi lämmittämään, me lähdettiin lumikenkäilemään.
Käytiin katsomassa, että mökillä on kaikki hyvin.
Olihan siellä, kaikista myrskyistä huolimatta.

Sillä reissulla sai punaiset posket!
Älkää välittäkö nokisesta takistani - siihen on syynsä.

Uudella verstaalla aloitettu työt (siis muut kuin remonttityöt)!

Uudella (joskin ei vielä kunnostetulla) verstaalla on tänään aloitettu ensimmäinen työ!

Tämä jää talon historiaan ja ajattelinkin tehdä jostakin työvaiheesta taulun seinälle.

Vaahtomuovia käsinojassa!

Nyt vuosikymmenien jälkeen se murenee punaiseksi tomuksi lattialle.

Me yritettiin luoda talvimaisemaan hiukan tunnelmaa. Vaikka verstaalla sisällä onkin (vielä) hieman kolkkoa,

laitettiin useaan ikkunaan joukukynttilät tunnelmaa luomaan.

Vanhoille joustimille on monta käyttöä - tässä muutama

Erityisesti tässä minua kiehtoo kahden rosoisen ja eri aikakautta olevan asian kohtaaminen.

Joustimet voivat olla 50 v. vanhat,  koiranruokapurkki tätä päivää, joskin se on ollut vähintään yhden vuoden

"tekeytymässä" luonnon armoilla.

Näistä tehtiin kuja portaille ja lasikuistille, ovat oikein viehättävän näköisiä.

Nämä löydettiin autotallin periltä. Siippani serkut ovat tehneet nämä koulussa vuonna jotakin - ihania.

Sopivat verstaan tyyliin.

Verstasprojekti - osa II

Uuden verstaan myötä meille tuli mahdollisuus kuskata kaikki tulevat projektit kotoa uudelle verstaallemme.
Saatiin kaivattua tilaa ja avaruutta - meillähän suorastaan kaikuu!

Alla tunnelmia verstaan yhdestä  jos toisestakin "varastosta".

Tästä huonneesta ei koskaan poisteta Lumikkia ja 7 kääpiötä!
Aivan ihana!

Kotona ei ihan sisustettu näiden kalusteiden kanssa, vaikka ne meillä kauan olikin.
Lipasto on mummolastani, kalusto asiakkaani suvulta.
Tämä sisustus on verstaamme yläkerrassa.

Tähän huoneeseen on maalattu mamman ja papan nukkumapaikat lattiaan;
Selma ja Einari.
Me ei koskaan laiteta mitään maalia tämän taideteoksen päälle!

Verstasprojekti - osa I

Asumiskäytössä oleva talo muuttuu pikkuhiljaa verstaaksi. Paljon on työtä.
Keittiön ikkuna oli peitetty kaapeilla. Me haluttiin se esiin - siitä paistaa ilta-aurinko kauniisti sisään.

Eilen tyhjennettiin kaikki tulipesät. Keittiöstä löytyikin ylläri.
Uunin pesä oli tungettu täyteen kertakäyttölautasia ja maitotölkkejä.
Uh mikä haju!
Päätettiin laittaa nuotio päälle. No - ei pelkistä maitotölkeistä ihan tällaista nuotiota tullut.

Minä laitoin ikkunaan pahvisuojan että edes jossakin lämmin ois...

Eihän tämä nätti ole, mutta ajaa sen asian, että kun lasikuistille tupruttaa tuulta ja vähän luntakin, viima ei pääse ihan suoraan puhaltamaan vintille.
Sitten kun kuisti on kunnostettu, teen tämän virityksen paikalle sopivan taulun.

Seuraavaksi eteinen - kaikki kamalat tapettikerrokset seinistä pois ja ihanat raakalautaseinät esiin.
Kamala muovimatto sai myös lähtöpassit.

Verstaalleni tullaan punaista lautalattiaa pitkin!

Yllä oleva kuva antaa osviittaa siitä, mitä verstaani tunnelmalta haluan - vanhaa, rosoista ja ronskia, mukaan pikkaisen myös modernia ja vähän luksustakin, jossakin yllättävissä paikoissa.
Sitten pitää tietysti myös työkalujen ja tarvikkeiden mahtua joukkoon.

Palataan - nyt keskityn linnan juhliin ja kauniiden pukujen kankaisiin!

Vihdoinkin oma verstas!!!!!

Meidän koti ei ole enään varasto! Ja imurilla pääsee nurkkiin!!!! Tulossa siis ihmeellinen siivouskokemus!
1 vuosi ja 8 kuukautta sitten sain luvan muuttaa verstaani  autotallista sisätilohin.
Tässä ajassa tutuksi koko perheelle tuli flokit ja heinät ja kaikki muukin, rokokookaluston purkujätteistä puhumattakkaan.
Nyt minä sain oman verstaan!!!!
Rosoisen - lautalattioineen, kakluuneineen, puuhelloineen (täytyy opetella keittämään kahvit siinä)  ja betoniseinineen.

Tästä alkaa omenapuiden ja koivujen katveessa olevan verstaan tarina.

Verstaan ilme saa olla rosoinen ja ronski. Silti on töitä, huh huh...

Osa porukasta oli jo nyt tosi kyllästynyt koko projektiin - oli kylmä, catering ei toiminut, henkilökunta keskittyi muuhun kuin koiraan,  jne....

Mulla oli tosi rauhallinen ilta päivitellä blogia.

Nyt haen lasillisen viiniä ja vaan ihmettelen.