Työn alla oli tuolin selkänoja, viides sellainen. En edes tiedä kehtaanko kertoa mitä tapahtui.
No, tässä: kaikkien neljän muun selkänojan valmis korkeus on
6,5 cm. Mutta tässä viimeisessä piti sitten sössiä. Ajatusvirhe - en keskittynyt tarpeeksi - aivot vielä lomalla. En tiedä, mutta korkeudeksi tuli 4,5 cm! Ei kuin purkamaan tuplaniittaukset ja läpiveto-ompeleet ja lisää lastua peliin. Onneksi en ehtinyt ompelemaan reunatukiompeleita.
Ei auta kuin lohduttautua sillä, että tästä tulee paras selkänoja ikinä.
Ja sitten kävin katselemassa kuvia projektin alkuajoilta, eli kun alla olevasta selkänojasta lähdettiin niin ei oikeastaan mitään hätää.
2 kommenttia:
Terveiset toiselta verhoilijalta! nauratti niin tuo viimeisin postaus, noinhan siinä aina välillä käy, että joutuu purkamaan tekemisiään, kun ei keskity. Tää ammatti vaatii kyllä 100% keskittymisen! tai tulee sutta ja sekundaa...ja sitten puretaan:)
Iloista työviikon alkua!
Kiitos kommentista! Kyllä purkaminen harmitti, tällaiseen ei todellakaan ole varaa. Mutta enköhän nyt taas muista olla kärppänä mittanauhan kanssa.
Tuoli on jo hyvällä vauhdilla mennyt eteenpäin, eli tästä(kin) on selvitty.
Mukavaa ja työntäyteistä kevättalvea!
-Terhi
Lähetä kommentti