Näyttelykuulumisia

Myyntinäyttelyni 3 muun kädentaitajan kanssa on lähtenyt todella mukavasti käyntiin.
Kävijöitä on ollut kivasti ilmoista huolimatta ja uusia kontakteja on luotu.
Paikka on aivan ihana ja meillä on oikein mukavaa ja kotoisaa Miinan mökissä. Paikka on oiva tällaiseen!

Olemme saaneet julkisuutta useassa paikallislehdessä.

Myyntinäyttelyyn osallistuvat myös:

SannoDesign

Käsillä tehden Arja Auvinen

MattoBaakri

Työn alla oleva kierrebarokkituoli herätti ihastusta. Eikä syyttä, tuoli on todella upea ja aivan ihanasti patinoitunut. Uudet sisukset ja uusi päällystakki - se on siinä. Laitan valmis -kuvia kun tuoli valmistuu. Näitä on itse asiassa 7 vielä jonossa odottamassa...

Vapaata ja Valmista

Helatorstai-viikonloppuna oli hieman aikaa ihmetellä mitä verstaan ulkopuolella tapahtuu; luonnon huimaa heräämistä kesään, lintujen kiireitä, kesän ensimmäistä ukkosta, grilliruuan maukkautta....

Minä ja siippani hilpastiin mökille ja elettiin TÄYSILLÄ kuin pellossa. Nyt on kyllä sen puoleen hyvä omatunto, että tehtiin enemmän kuin suunniteltiin. Pestiin, kitkettiin, puhallettiin, haravoitiin, istutettiin jne. Ja vielä olisi vain noin 80% samanlaista hommaa tiedossa + maalaamista....Mutta summa summarum: ihanaa elämää - ihana kesä tulossa ihanien ja rakkaiden ihmisten kanssa!

Ransukin nautti möksäilystä!

Ihanaa kevätvihreyttä ja aurinkoa lukijoilleni!

Uusia työkaluja verstaalle!!

Rakas appiukkoni on innokas rompetorilla kävijä. Katsokaa mitä sain tuliaisiksi verstaalle!!!

Yksi joutui lääkäriin...

Tässä alla oleva huputettu pukeilla oleva tuoli. Tuoli lähti tänään maailmalle.

Kaunista & piilossa

Nämä kaunokaiset ovat viimeistelyä vailla - siksi peitetty - ettei kukaan rähmäkäpälä sotke (meidän koira, kissa, mies, lapsenlapsia ei vielä ole). Laitan valmiitkuvat ensi viikolla....vähän kuin Stokkan hullut päivät....

Tämä aivan ihastuttava, todella vanha pianotuoli puhutteli, se on kaunis. Aloin yhtenä iltana purkamaan sitä ajatuksella, että oletpa pieni, suloinen, herttainen jne. Pirulauta. Tuoli oli tulta ja tuppuraa!
Umpipuuta, tietysti, siihen aikaan tehtiin niin, ei yllätys. Mutta tuolissa oli, sanoisinko muutama naula, niitti ja välissä mitäties liimaa. Hiki tuli. Mutta mikä paljastuikaan! Annetaan fanerilevy anteeksi.
Tähän on valittu todella sopiva kangas! Kuvia tulossa.

Beautiful one day and totally gorgeous the next!

Pääsiäiskarkelot

Mukava viikonloppu takana!
Osallistuin kylämme kartanon pääsiäistapahtumaan yhtenä kädentaitajana. Minulla oli miniverhoomo viikonlopun ajan vanhan viljamakasiinin yläkerrassa.
Verstaallani kävi paljon vierailijoita - oli todella mukava jutella verhoilun ihmeellisestä maailmasta siitä kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Kiitos kaikille, jotka kävitte minua tervehtimässä!
Ohessa tunnelmia.

Toisilla kävi pääsiäisnoidat ovella kolkuttelemassa. Meikäläisellä kävi "huonekalukeijuKEMPPI".

Terassille oli ilmestynyt ihana kalusto...

Odottelua ja uutta proggista

Nyt odotellaan kankaita kahteen projektiin, joten tässä välissä on hyvä aloittaa uusi projekti!

Katsokaa mikä karamelli....tästä lähdetään...

Solmu, puolisolmu, yliheitto, varmistussolmu - solmuilla pistetään monta asiaa ojennukseen!

Oma kevään alkuni

Edellisessä postauksessa haikailin kesän tai ainakin kevään perään.
No,
ystävättäreni käyvät salilla, jotta käsivarret saadaan toppikuntoon.
Minä sen sijaan kävin ostamassa itselleni uuden kypärän ja kaupunkitakin. Ostoksilla mukana olleet saivat minut tekemään kuvassa olevat päätökset. Ollaan niin pinkkiä, niin pinkkiä...
Niin, ja sitten olen surffaillut motskarisivuilla muun ajan - meillä olisi kova hinku vaihtaa pyörää...

Voi kunpa....

olisi jo kesä. Tai edes kevät.
Kaivelin kuva-arkistoja ihan muita juttuja varten ja nyt sitten oli pakko laittaa muutamat kuvat myös tänne.
Keskikesällä oltiin Puolangalla synttärijuhlilla. Siellä oli upeat maisemat. Yksi mieleenpainuvimmista retkistä oli kalastusreissu lammelle.

Puolangan kesä olisi aivan ihana jos ei olisi niitä tsiljoonia hyttysiä. Onneksi niihin sentään tehosi nuotion savu.

Päästäisiinpä jo omalle mökille seurailemaan kevään ja kesän tohinoita...

Takaisin kartanon hommiin

No eipä se pesäero kauan kestänyt. Tänään paiskittiin töitä oikein urakalla. Ja tuolit tulivat kuin tulivatkin siihen kuntoon, että odottavat varsinaista verhoilukangasta asiakkaalta.
Seuraavat kuvat näistä tuoleista ovat jälkeen -kuvia.
Noh, todennäköisesti laitan muutaman ennen -kuvankin, ihan vain fiilistelläkseni.

Välillä muutakin kuin kartanoa

Välillä täytyy tehdä muutakin kuin seurustella kartanon tuolien kanssa.

Juttu vain on se, että nämä kaunokaiset ovat kuta kuinkin samassa työvaiheessa, eli siinä mielessä ei paljon vaihtelua tiedossa. Mutta sutjakkaasti se aika verstaalla vierähti.

Tämä on niin verhoilua, niin verhoilua

Tänään oli ensimmäinen intensiivinen työpäivä verstaalla loman jälkeen.
Työn alla oli tuolin selkänoja, viides sellainen. En edes tiedä kehtaanko kertoa mitä tapahtui.
No, tässä: kaikkien neljän muun selkänojan valmis korkeus on
6,5 cm. Mutta tässä viimeisessä piti sitten sössiä. Ajatusvirhe - en keskittynyt tarpeeksi - aivot vielä lomalla. En tiedä, mutta korkeudeksi tuli 4,5 cm! Ei kuin purkamaan tuplaniittaukset ja läpiveto-ompeleet ja lisää lastua peliin. Onneksi en ehtinyt ompelemaan reunatukiompeleita.

Ei auta kuin lohduttautua sillä, että tästä tulee paras selkänoja ikinä.
Ja sitten kävin katselemassa kuvia projektin alkuajoilta, eli kun alla olevasta selkänojasta lähdettiin niin ei oikeastaan mitään hätää.

Loistava SPA - suosittelen!

Loma.

Pitkä matka takana.

Tunne, kun rannalla aamukävelyllä, auringon noustessa, meri vie hiekan varpaiden välistä.

Vau.

Olen saapunut huippuluokan SPA:han.

Ostosmahdollisuudet lomapaikassamme olivat mahtavat. Paikalliset ihmiset aivan ihania. Kaikkia putiikkeja ei ehditty edes koluamaan. Aina ei tarvitse huippumerkkien valojen vilkkua...

Näiden kanssa tein unohtumatonta tuttavuutta. Elämäni ratsastusreissu vuorilla! Olen viimeksi ratsastanut kakarana peltohevosella (=suomenhevonen?) ilman satulaa.

Huh.

Hevoseni tippui huonolla polulla polvilleen. Löin pääni yhteen hevosen pään kanssa. Meinasin pudota ratsailta, laukkaan en osannut eläytyä oikein jne. Syy ei ollut yksin minun, ei ei.

Maasto oli, sanoisinko aloittelijalle haastava. Sade (sadetta oli tullut paljon, sitä tuli itse asiassa VALTAVASTI, ja monta päivää) oli vienyt ratsastusreitiltä kaiken maan, jäljellä oli vain kivikkoinen polku. Todella kivikkoinen, ISOJA kiviä.

Mutta kaikesta huolimatta hevoset olivat ihania. Ei ollut niiden vika, että luonto oli muotoillut niiden reittiä uudelleen. Ne tekivät parhaansa.

Rakastetaan ja pidetään huoli läheisistämme!

Ihana tulla kotiin. Haistaa koti. Nähdä ja tuntea ne tutut asiat täällä.

Loma on tehnyt tehtävänsä. Nyt on energiaa olemassa oleville ja uusille jutuille!

Pääsen lomalle!!!!

Täältäkö celogrin tulee verstaalle? Täytyy kysyä joltakin paikalliselta käsityöläiseltä.