tiistai 29. joulukuuta 2009

Piti laittaa uuden vuoden tervehdykset, mutta...

tämä on ensin jaettava teidän kanssa.
Kaikki alkoi siitä, että etsin sopivia talvikuvia uuden vuoden 2010 tervehdykseen. Sitten eksyin näihin kuviin ja tunnelmiin....
Meillä oli tosi mukavaa, joskin helvetin kylmää...

Etelä-Korea, Seoul jouluna 2008

Kaupungin koristeluun oli käytetty muutama jouluvalo!






Ruokatarjonta ostoskadulla oli erittäin monipuolinen. Ei maistettu kuivattua mustekalaa.




Yksi päivä päätettiin viettää Seoul Toweriin tutustumalla. Yritettiin tehdä pöytävaraus tornin ravintolaan jo Suomessa, mutta ei mitään toivoa. Päätettiin kumminkin kiivetä sinne kaupungilta asti. Oli ruokaa tai ei. Kiivettiin oikeastaan lämpimiksemme.








Päätin laskea kaikki rappuset, jotka kiipeän. Lopetin laskemisen jossakin kahdensadan kieppeillä.
Sitten ihmettelin paikallisia nuoria neitejä. Minihame, ja luoja tietää, mitä sen alla ei ollut. Suurella osalla oli vielä hillittömät korkokengät, ei tällä. Pakko oli olla kylmä. Meikäläinen ei voinut kuin ihmetellä villahuppuinensa.





Näkymät olivat hienot illan hämärtyessä. Ja tunnelma kaiken kaikkiaan. Uskomattomia ihmisiä.












Käytiin Etelä Korean ja Pohjois Korean rajalla olevalla rautatieasemalla, josta juna vei harvoja ja valittuja asiantuntijoita pohjoisen puolelle töihin. Paitsi tuolloin ei vienyt, koska maiden isot pojat eivät leikkinet keskenään.
Asema on autio.
Tuli tunne, että ollaan selvitty ydinsodasta, ei muita kuin me, käpynen bussilastillinen ihmisiä. Karmivaa.

Käytiin myös DMZ alueella (jossa rautatieasemakin sijaitsi) ja yhdessä maanalaisessa tunnelissa. Siellä kuvaaminen oli kielletty.
Sitten vilkaistiin myös pohjoisen puolelle....






Etelä-Korea on mielenkiintoinen maa, sinne pitää mennä uudestaan vähän lämpimämmällä ilmalla.

sunnuntai 27. joulukuuta 2009

Kotiverstaan hyöty vs. haitta



Kotiverstaan hyötyhän on ehdottomasti se, että työn kimppuun voi hyökätä heti, kun sormet syyhyää. Ja hei, sen voi tehdä vaikka pyjamassa! Onneksi kuvassa ei näy tekijän kampausta, se ei todellakaan ole paremman näköinen kuin housut.

Kotiverstaan haitat......ei ole!


Ransunkaan mielestä haittoja ei ole. Rane rakastui heti harmaavanuun, sen päällä on loistava paikka sulatella kaikkea sitä kinkkua mitä on päivän mittaan syönyt.






Kyllä me on ulkoiltukin. Yhtenä päivänä oltiin katselemassa kiteboardingia kaupunkimme rannassa. Tuuli oli hurja, eli tekijät saivat mitä pyysivät. Onneksi poikamme välttyi pahemmilta mustelmilta. On nimittäin matka edessä - se olisi kurja viettää jalka paketissa, esimerkiksi.



tiistai 22. joulukuuta 2009

JOULUN TOIVOTUS



On jouluyö.
Nukkuu metsä ja maa.
Enkelit maahan laskeutuu.
Monet ikkunat hiljaa sulkeutuu.
Joulurauhaan maisema vaipuu.
Lahjoista parhain nyt jaettu on,
yhteinen hetki rikkumaton.

Ihanaa Joulun aikaa kaikille asiakkailleni ja lukijoilleni.
Otetaan uteliaisuudella vastaan uusi vuosi 2010!




maanantai 21. joulukuuta 2009

Viimeinen puristus ennen jouluun rauhoittumista



Kyllä nämä tuolit valmistuvat pikkuhiljaa. Välissä teen toki hieman muutakin.
Esimerkiksi näille tuolivanhuksille piti antaa liimaa vähän sinne sun tänne, jotta pysyvät pystyssä. Tein myös muutamat klossit, jotta ovat tukevammat.  Myös nämä tuolit ovat kartanosta. Ja kartanoon ne pitää saada ennen joulua takaisin, muuten emme mahdu itse meille.








Mutta jouluksi meinaan rauhoittua ja ottaa lunkisti. Taidan ottaa Romeosta mallia.



sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Hulinat verstaalla jatkuu


Kyllä, kuva on aivan oikein päin. Tuoli on pukeilla selällään ja selkänoja tekeillä. Taustaseinä on sopivasti lattian näköinen. Osa kartanon tuoleista alkaa olla varsinaista verhoilukangasta vaille. Kangasta menee paljon, mutta koristenauhaa menee vielä enemmän.



Minulla oli mielenkiintoinen toimeksianto. Moottorikelkan satulan korjaaminen. Muutaman tovin sitä mietin, mutta sitten päätin ottaa härkää sarvista. En ole nimittäin tällaista tehnyt. Moottoripyörän satuloita olen tehnyt, mutta en näitä. Mielenkiintoista (ja likaista!). Jossakin vaiheessa bensat ja öljyt valuivat lattialle, hiekkaa oli siellä sun täällä, tekijän kädet kuin autokorjaajan jne.



Mutta hyvää jälkeä tuli. Hyvä ja opettavainen tarina kaiken kaikkiaan. Eipä olla eilisen teeren tyttöjä enään tässä(kään).



Kaiken tämän hulinan keskellä olen tehnyt muutaman aivan ihanan hankinnan!
Sain tammisaarelaiselta verhoilijalta erikoisen rokokoosohvan/tuolin. Se on todella hurjassa kunnossa mutta pelastettavissa. Näen jo mielessäni millainen se on kunnostettuna ja verhoiltuna kauniilla ja laadukkaalla kankaalla. Haastetta siinä on, todellakin.



Toinen hankinta on 1800-luvun lopulta oleva sohva. Aivan IHANA!



Meillä alkaa olla hieman ahdasta näiden kaikkien kanssa. Kun nyt äkkiä lasken, niin meidän olohuoneessa on kahdelle ihmiselle aivan liikaa huonekaluja. Toivon, että miehelläni on kärsivällisyyttä ja kärsivällisyyttä...

Pitäisi saada KUNNON verstas jostakin, nälkä kasvaa syödessä....


Tämä on Ransun kerjäysasento. Tassu on kovin "kipeä" ja muutenkin menee sen verran huonosti, että vähintään puruluu pitää saada.
Ihanaa Joulun odotusta kaikille!


keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Verstaalla suhisee


Verstaallani on aikamoinen suhina. Kunnostan ja verhoilen lähikartanomme tuoleja. Niitä tupsahti loppukesästä verstaalleni ensin kaksi kappaletta. Nyt niitä on yhteensä 8 kappaletta. Tuoleilla on parina myös sohva. Nyt pääset seuraamaan, kuinka todella huonokuntoisesta, jo syrjäytetystä huonekalusta tulee huoneen katseenvangitsija.

Heinätöitä on tehty. On kiristetty, venytetty, mitattu, seurattu langan suuntaa, heftattu, ommeltu ja niitattu. Ja pryylatty. Sitä on tehty!

Varmaan muistattekin aikaisemmasta postauksestani pryylin. Mihin se pystyy.


Kaiken tämän urakan ja hikoilun jälkeen käsinojien teko tuntui TODELLA mukavalta (lue: nopeasti valmista). Pientä näpräystä. Vähän kuin leikkisi nukkekodilla.

Tässä käsinojan teon lyhyt oppimäärä:

Ensin käsinojaan kiinnitetään säkkikangas. Säkkikankaaseen ommellaan täytelankalenkit.
Tähän systeemiin aletaan rakentamaan lastusta käsinojaa.

Kun lastua on sopiva määrä, kakun päälle laitetaan harva säkkikangas. Säkkikankaan avulla kakku saadaan kiristettyä ja muotoiltua oikeaan asentoon.


Sitten tehdään krundi. Ompelin vain yhden reunatukiompeleen pitkiin sivuihin. Tällä ompeleella käsinoja saa oikean muodon.
Hmm.... ensin tehdään pullea ja sitten litistetään...


Seuraavaksi grundin päälle tulee keinojouhta (muistatteko; gigolon karvaa!!).

Keinojouhen päälle laitoin vielä harmaavanua kerroksen. On sitten illallisvieraan mukavampi lepuutella käsivartta käsinojalla.

Tämä kaikki kuorrutetaan liinauskankaalla. Se on sitten siinä. Nyt odotellaan verhoilukangasta.
Tiedän, millainen se tulee olemaan, mutta en paljasta sitä vielä.


Mutta kun alla olevasta lähdettiin (x8), niin mielestäni mulla ja tuoleilla menee hyvin.