Tuolille lomaa

Tuolin selkänoja on nyt valmis. Siinä ei ollut niin kova puurtaminen kuin istuinosassa. Mutta kyllä tähänkin heinää ja jouhta upposi. Ja käsinojat kiinnitettiin kuin kiinnitettiinkin, vaikka yritin muuta selittää.

Nyt - vihdoin ja viimein - tuoli olisi verhoilukangasta vailla. Mutta tämäpä osoittautuikin vaikeaksi. Valikoima on niin laaja...

Taidan jättää asian hautumaan kesäloman ajaksi. Muutama vaihtoehto on valittuna. Alimmaisessa kankaassa olisi särmää mutta se olisi kuitenkin tuolin "oloinen". En kuitenkaan välttämättä ole kukkaihmisiä, mutta ehkä tässä tapauksessa.

Livahdimme mökille noin viikoksi kun saatiin vapaapäivät soviteltua. Mökin vaatimaton puutarha suorastaan kukoistaa nyt. On haravoitu, harvennettu, kitketty ja istutettu. Olen suorastaan ylittänyt itseni. Näissä maisemissa sielu lepää (tällä kertaa ruumis ei levännyt).

Kun tultiin kotiin, hetken päästä puhelin soi ja raaka todellisuus iski vasten kasvoja.

Edellisessä postauksessa kerroin, että poikamme sai moottoripyöräkortin. Tänään hän oli moottoripyöräonnettomuudessa. Onneksi hänellä oli suojelusenkeli matkassa, hän ei loukkaantunut, eikä kukaan muukaan osallinen. Pyörä meni tuusan nuuskaksi, mutta se on vain tavaraa. Ja nyt tietenkin toivon, että tuon kaltaista tavaraa ei enään hankittaisi, mutta mikä minä olen sanomaan, itsellämmekin on pyörä.

Joka tapauksessa kaikki on hyvin, porukka on kasassa!

Loma jatkuu vielä loppuviikon, eli todennäköisesti pinkaistaan takaisin landelle kun lupasi niin hyvää keliäkin. Ja siellähän nämä postaus-systeemit ei toimi, joten pientä hengähdystaukoa luvassa.

Sidontaa, sidontaa, sidontaa ja PRYYLAUSTA!

Ompelin tosiaan tuoliini apusidonnan etureunaan, koska siinä on niin paljon täytettä. Normaalissa K-tuolissa sitä ei tarvitse tehdä, mutta kun tämä tuolini ei ole aivan normaali. Sen jälkeen ompelin nämä reunatukisidonnat. Ja pryylasin - voi että pryylasin. Itse asiassa sitä tehdään koko ajan (ja väliajallakin käydään sorkkimassa). Täytyy vain oppia puhaltamaan peli poikki jossakin vaiheessa ja mennä eteenpäin. Millinikkarina minulla tulee olemaan tässä vaikeuksia. Ehkä asia ajan myötä helpottuu, koska tällaisiin tuoleihin tulee vielä vaikka mitä: jälleen täytelangat, välitäyte, vanukerros, liinauskangas, vanukerros JA VIHDOIN VERHOILUKANGAS! Siis kukaan ei näe pryylaukseni jälkiä eikä ompeleita, joiden pituutta suunnilleen mittasin mittanauhalla. Mutta peffa tuntee, jos nyt ei tikkien pituutta, niin tuolin muodon kaiken kaikkiaan.

8 tuntia erilaisten sidontojen tekoa on siis takanapäin. Uskokaa pois, että käsissä tuntuu. On rakkoa ja hiertymää. Ja kaikki ei ole vielä aivan valmista. No, kädet paranevat ensi viikkoon mennessä jolloin homma jatkuu siitä mihin alla olevassa kuvassa on jääty.

Me mennään vapuksi mökille. Ryhdytään kohentelemaan paikkoja kesää varten. Aiotaan ottaa homma kuitenkin lomasen kannalta, tehdään se, mikä juuri sillä hetkellä huvittaa – tai sitten ollaan tekemättä.

Toivottavasti saadaan vappuna nauttia viime kevään kaltaisista auringonlaskuista. Ja toivottavasti joutsenpariskunta on saapunut taas lahdellemme.

Hauskaa vappua kaikille!

Terveisiä lomalta!

Mökillä kaikki oli kunnossa. Kukkaruukutkin ovat talvehtineet hyvin, odottelevat jo ensi kesän uusia suunnitelmia toteutettavaksi.

Me oltiin Koivurannassa viikko. Taas tuli ulkohuussi, veden kannot, käsitiskit, saunan ja mökin lämmittämiset tutuiksi. Oli mukavaa elää kuin pellossa, ei pedattu sänkyä eikä kammattu tukkaa. Käveltiin niemiin ja saariin, saunottiin, tehtiin hyvää ruokaa, nautittiin laiskasti. Jos tuli kylmä, vedettiin palttoota niskaan ja juotiin kuumaa, terästettyä juomaa. Muisteltiin menneitä ja suunniteltiin tulevia. Aamulla noustiin veeeerkkaisesti.

Meillä oli kännykät kiinni (useampana päivänä), ei kuunneltu radiota, telkkari ei ole toiminut sitten elokuun kun dikgiboksit tuli vuonna jotakin. Varikset raakkui päivisin, aurinkoakin nähtiin, talitintit kävivät tarkastamassa kevään asuntomarkkinat. Sinisenä hetkenä kuunneltiin varpuspöllön soidinviheltelyjä. Sytyteltiin tulia lyhtyihin jotka vietiin jäälle. Istuttiin iltanuotiolla, keiteltiin nokipannukahveja ja loimutettiin lohta. Tuoksuteltiin ja kuunneltiin. Yhtenä iltana kuu esittäytyi meille koko komeudessaan. Jonakin päivänä havahduttiin kesän ärsyttävimpään ääneen, joka nyt kuulosti tosi hyvältä - kalalokkien "rääkymiseen", kevään ääniä sekin.

Meillä oli mukavaa.

Viikon hiljaiselon jälkeen oli kiva tulla levänneenä ja rauhoittuneena posliini-wc:n ja suihkun luo. Miten helppoa saunan lämmitys onkaan; käännä termostaattia hieman oikealle, säädä suihkun voimakkuutta napin painalluksella. Yöllä ei kumppanin tarvitse herätä mukaan huussireissulle. Ja laulavat ne linnut kevätsonaatteja täälläkin, lomaakin on vielä jäljellä 4 päivää...Arvatkaapa onko mitään niistä töistä tehty, mitä lomalla piti tehdä? Ei.